Kehittämistyötä ja oman osaamisensa syventämistä vaalivan farmaseutti Mirkka Swendelinin viimeisestä apteekkivuorosta oli vierähtänyt kaksi vuosikymmentä, kun siirtyminen takaisin apteekkiin tuli elämässä ajankohtaiseksi. Pitkän uran ammattiliittojen parissa tehnyt Mirkka palasi farmaseutin tehtäviin Farmanian järjestämän Takaisin apteekkityöhön -koulutusohjelman tuella, joka antoi varmuutta urapolun uuteen vaiheeseen.
Lääkäri- ja terveydenhoitajaperheestä lähtöisin olevalla farmaseutti Mirkka Swendelinillä ei vielä peruskouluaikoina ollut tietoakaan siitä, mitä haluaisi tulevaisuudessa tehdä. Lääkäriksi lukemistakin Mirkka pohti, mutta lukemisurakka ei tuntunut silloin mielekkäältä.
Ylioppilaskirjoitusten jälkeen vuonna 1985 Mirkka päätyi Orionille synteettisen laboratorion välinehuoltajaksi. ”Siellä oli hirveän ihania kemistejä ja proviisoreita, jotka kannustivat minua opiskelemaan. Siinä sitten ajattelin, että kai mä rupean”, Mirkka muistelee.
Samaan aikaan Mirkan hyvä luokkakaveri pyrki opiskelemaan farmasiaa, ja Mirkka hyppäsi nopeasti mukaan ystävän kelkkaan. Molemmat pääsivät opiskelemaan farmaseuteiksi Helsinkiin. ”Eli sattumat ja laiskuus vaikuttivat uratarinani alkuun”, Mirkka naurahtaa.
Mirkka valmistui farmaseutiksi kesällä 1989.
Nuori Mirkka oli jo opiskeluaikoina kova tekemään töitä, ja uran alkuvaiheille sijoittui apteekkiharjoittelun lisäksi myyjän työ Alkossa.
Tuohon aikaan tuoreilla farmaseuteilla oli tapana soittaa Farmasialiiton työnvälitykseen. Vielä tuolloin Mirkka oli autuaan tietämätön, että tuo puhelu tulisi viemään hänet kohti yhtä antoisimmista uravaiheistaan. ”Jo silloin oli hyytävä farmaseuttipula”, Mirkka kertoo.
Tässä vaiheessa Mirkka toivoi lyhyitä keikkoja eikä vakituista työpaikkaa. Työnvälityksestä hänet ohjattiinkin muutamien viikkojen mittaisiin työpätkiin muun muassa lääkekeskukseen, laborantin sijaiseksi Orionille, Katriinan sairaalaan sekä Lääketukkuun huumevarastonhoitajaksi.
Antoisa ura Farmasialiitossa
Pian Farmasialiitto kuitenkin haki toimistolleen farmaseuttia, ja Mirkkaa pyydettiin haastatteluun. Farmasialiitossa vierähtikin seuraavat neljätoista vuotta.
”Että sellainen lyhyt kokeilu”, Mirkka hymyilee.
Farmasialiitossa työtehtäviin sisältyi muun muassa opiskelijatoimintaa, luottamusmieskoulutusta, viestintää sekä liiton jäsenneuvontaa. Mirkasta kuoriutui lopulta piinkova neuvottelija, joka istui viimeiset työvuotensa Farmasialiitossa neuvottelemassa Farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimuksesta.
Fun fact: Mirkka on onnitellut kädestä pitäen jokaisen vuosina 1990–2002 valmistuneen farmaseutin!
Päätyönsä ohella Mirkalle oli tärkeää ylläpitää osaamistaan apteekkikentällä, ja hän työskenteli osa-aikaisena farmaseuttina Yliopiston Apteekissa kymmenen vuoden ajan. Työn ohella Mirkka myös kouluttautui ahkerasti, esimerkiksi työlainsäädännöstä.
Lääkäriliiton järjestösihteeristä jäsenpalveluasiantuntijaksi
Vuonna 2003 Lääkäriliitolla aukesi mielenkiintoinen paikka järjestösihteerinä. Hakuaika oli päättynyt, mutta Akavan liittojen parissa tunnettu Mirkka pyydettiin jälleen haastatteluun ja hänet palkattiin tehtävään. Työssä hän pääsi käyttämään kertynyttä ammattitaitoaan järjestösihteerinä, asiamiehenä ja lopulta jäsenpalveluasiantuntijana.
”Lääkäriliitossa oli hienoa saada sekä lääkärin näkökulma farmasian alan asioihin, että toisin päin”, Mirkka kertoo.
Lääkäreillä oli Mirkan mukaan joskus erilainen käsitys farmaseuttien osaamisesta. Silloin oli hyvä paikka tuoda ylpeänä esiin omaa ammattiaan. Farmaseutin koulutus ei liittynyt senhetkiseen työnkuvaan, mutta toi perspektiiviä työskentelyyn lääkärien kanssa. Noiden vuosien aikana Mirkka suoritti myös kaksi erikoisammattitutkintoa ja perusti oman valmennusyrityksen.
Lääkäriliitossa vierähti lähes parikymmentä vuotta, kunnes vuonna 2020 Mirkan esihenkilö lähti rakentamaan uraa Espooseen ylilääkäriksi.
”Seuraavana vuonna hän kertoi, että Espoon kaupungin terveyspalveluissa oli alkamassa projekti lääkärien uravalmennuskonseptin luomiseen. Vuoden määräaika tuntui aika hullulta, mutta totta kai otin haasteen vastaan, sillä entinen esimieheni on aivan ihana tyyppi. Julkisella sektorilla sain lisäksi tehdä lääkärirekrytointia, koulutus- ja kanditoimintaa, tuottaa tapahtumia sekä tukea lääkäriesihenkilöitä. Projekti sai jatkua vielä vuoden senkin jälkeen, kun hyvinvointialueet muodostuivat”, Mirkka kertoo.
Kun vuoden 2023 loppupuolella hyvinvointialueella käynnistyi yt-neuvottelut, Mirkka ymmärsi, että mahdolliset muutokset koskevat myös häntä. Neuvottelut pyyhkäisivätkin mennessään yli kuusikymmentä henkilöä, mukaan lukien projektiasiantuntijana toimineen Mirkan.
Lokakuussa 2023 oli aika ottaa yhteyttä farmasian alan henkilöstöpalveluyrityksiin.
Takaisin apteekkityöhön
Viimeisestä apteekkivuorosta oli vierähtänyt yli 20 vuotta, mutta Farmanialla vastaanotto oli hyvä. Koulutuspäällikkönä toimiva Heidi Uronen sekä silloinen Uudenmaan aluepäällikkö räätälöivät Mirkalle sopivan kokonaisuuden Farmanian Takaisin apteekkityöhön -koulutukseen pohjautuen. ”Silloin ajattelin, että ihan mahtavaa. Miten te uskotte muhun, kun mä en itsekään usko”, Mirkka muistaa.
Takaisin apteekkityöhön -koulutus oli yksi syy, miksi Mirkka valitsi juuri Farmanian. ”Koulutuksessa käytiin läpi juuri ne asiat mitkä minua pelotti. Ja koulutus oli vieläpä palkallista”, Mirkka kertoo.
”Silloin ajattelin, että ihan mahtavaa. Miten te uskotte muhun, kun mä en itsekään usko”
Mirkka oli innoissaan tulevasta. Toisaalta tunnelma oli myös ristiriitainen: ’’Puolet päivästä ajattelin, että herranjumala sentään, enhän mä osaa mitään. Siellä on e-reseptit, uudet tietojärjestelmät ja sellaisia lääkkeitä, joista en ole kuullutkaan.”
Huoli osoittautui pian turhaksi. Pian Mirkka pääsi Farmanian harjoitteluvuoroihin apteekkiin, joissa koulutuspäällikkö Heidi oli aluksi mukana. Apteekissa Mirkka osallistui myös hyllynreunakoulutuksiin yhdessä farmasian oppilaiden kanssa, mikä oli mukavaa. Kyseisessä apteekissa oli töissä myös vanha kurssikaveri opiskeluajoilta, mikä oli hauska yllätys.
Apteekkiohjelma tuntui ensin hankalalta, mutta Farmanialla Mirkkaa tsempattiin. Loppuvuodesta hän pääsi jo täysillä työn touhuun, ja tämä kesä on kulunut Farmanian vuokra-autolla apteekkeja kiertäessä. Moni asia tuntuu vielä vieraalta, mutta helposti uusia asioita omaksuva Mirkka on jo kääntänyt työn rutiiniksi.
”Mietin toki itse, meninkö liian äkkiä tekemään vuoroja myös toisella apteekkijärjestelmällä, mutta tuolloinkin kohdalleni osui aivan ihana apteekki. Siellä rohkaistiin, että kaikki me ollaan tehty tätä joskus ensimmäistä kertaa. Ihmiset siellä ovat niin kannustavia”, Mirkka kertoo hymyillen.
”Koen tärkeäksi, että asiakas saa edelleen jutella apteekissa ihmisen kanssa. Meidän täytyykin tietoisesti kääntää rintamasuunta asiakkaaseen, vaikka tärkeät tiedot ovatkin ruudulla.”
Kun kysyn, miten apteekkiala on muuttunut vuosikymmenten aikana, Mirkkaa huvittaa. ”No, ennen oli kahta silmätippaa, Visineä ja Starinea.” Valikoimaa on siis paljon enemmän, samoin on tullut uusia hoitosuosituksia ja kela-ohjeita lääkevaihdon myötä. Mirkka on myös huomannut, että asiakkaat ovat nykyisin paremmin perillä tarpeistaan. Ennen vanhaan myös asiakaspalvelu oli erilaista.
”Koen tärkeäksi, että asiakas saa edelleen jutella apteekissa ihmisen kanssa. Meidän täytyykin tietoisesti kääntää rintamasuunta asiakkaaseen, vaikka tärkeät tiedot ovatkin ruudulla”, Mirkka painottaa.
Järjestelmien sähköistymisestä on kuitenkin Mirkan mukaan suurta hyötyä monessa asiassa. Esimerkiksi alalle palaavana farmaseuttina virheiden tekeminen on selvästi vaikeutunut: ”Joku varmasti pohtii, uskaltaako apteekkiin palata pitkän tauon jälkeen virheiden pelossa. Nykyään asiat triplatsekataan koneen kautta, joten väärän lääkkeen tai vahvuuden toimittaminen on paljon epätodennäköisempää. Lääkeneuvontakin on laadukkaampaa kehittyneiden tietolähteiden ansiosta.”
Golfia, kirjoittamista ja elinikäistä osaamisen syventämistä
Vaikka työvuorot määräytyvät pitkälti asiakasapteekkien toiveiden mukaan, Farmania joustaa. Mirkka onkin toivonut useampia työvuoroja niin, että ehtii rakkaan harrastuksensa pariin golfkentälle ennen työvuoroa tai sen jälkeen.
Käsitöiden ja ruoanlaiton parissa viihtyvän Mirkan arkeen kuuluu myös kahden norjalaisen metsäkissan kanssa oleilu, sekä sienestys ja marjastus.
Tulevaisuudessa Mirkka näkee itsensä jälleen kirjoituspöydän ääressä. ”Parasta olisi työskennellä kehittämisen, kouluttamisen, viestinnän, tapahtumatuotannon tai hr-tehtävien parissa. Lisäksi voisin tehdä apteekkivuoroja. Haluan edelleen laajentaa ja syventää osaamistani, auttaa ihmisiä ja helpottaa heidän elämäänsä”, Mirkka suunnittelee.
Uuden oppimisesta Mirkka ei aio myöhemminkään tinkiä, vaan mielessä on uusien kielten opettelu.
Mirkka myös kokee, että farmaseuttisella osaamisella voisi tehdä paljon muutakin, kuin mihin sitä tällä hetkellä käytetään. ”Olisi huippua, jos vuokrafarmaseutitkin pääsisivät halutessaan käyttämään erityisosaamistaan enemmän”, Mirkka pohtii.
Entä millaisia terveisiä Mirkka haluaa lähettää muille apteekkityöhön palaaville tai sitä suunnitteleville?
”Kannattaa ehdottomasti kokeilla! Saatat yllättyä iloisesti. Ihmiset ovat tässä työssä parasta; sekä kollegat, että asiakkaat. Jos työ ei tuntuisikaan sillä hetkellä omalta jutulta, aina voi oppia uutta ja kokea hienoja kohtaamisia”.
Teksti: Iiris Hämäläinen
Kuvat: Mirkka Swendelin
Seuraa meitä somessa
